facebook twitter youtube
in - 05 Nov, 2014
by admin - no comments

Kamppailulajit ovat maailmanlaajuisesti hyvin suosittuja niin harrastuksena kuin kilpaurheilunakin ja niitä aktiivisesti seuraavien penkkiurheilijoiden määrä on suuri. Yksi kamppailulajien suosion salaisuus on varmasti niiden monipuolisuudessa. Lajit poikkeavat toisistaan rajustikin rauhanomaisesta ja perinteitä kunnioittavasta aikidosta, jossa hyökkääjä aina häviää, potkunyrkkeilyyn eli kickboxingiin, jossa meininki on melko modernia ja vauhdikasta.

Eroja syntyy muun muassa siitä, miten suuri kontakti sallitaan, sallitaanko sitominen eli vastustajaan tarttuminen ja kiinni pitäminen ja ennen kaikkea siitä, mihin tarkoitukseen ja missä historian vaiheessa laji on kehitetty. Perinteiset kamppailulajit seuraavat yleensä historiallisia linjojaan ja varjelevat lajipuhtautta, kun taas uudet kamppailulajit on kehitetty ottamalla mukaan monien eri lajien ominaisuuksia.

Kamppailulajeista meillä tunnetuimpia lienevät perinteinen paini ja nyrkkeily sekä itämailta meille saapuneet judo ja karate. Näiden lajien kilpailutoiminta on vakiintunutta ja suomalaisyleisökin on löytänyt tiensä niin lajin harrastajiksi kuin yleisöksikin, kun taas uudempien kamppailulajien, kuten vapaaottelun tunnettuus ja suosio eivät vielä ole kovin suurta. Niin karatesta, judosta kuin vapaaottelustakin voit lukea tarkemmin tämän blogin myöhemmistä postauksista.

Kamppailulajien harrastamiseen on monia erilaisia syitä. Yksi niistä on varmasti halu varmistua omasta turvallisuudesta. Erityisesti tytöille ja naisille suunnattuja kamppailulajikursseja mainostetaan usein lajin taitojen kehittymisen myötä paranevalla turvallisuudella. Toisaalta kamppailulajien piirissä pyritään pitämään yllä ajatusta, että kamppailulajin harrastajan tulee aina ensin pyrkiä puhumaan tai pakenemaan eikä esimerkiksi karatetaitojen käyttöä lajia osaamatonta vastustajaa vastaan pidetä kunniakkaana.

Kamppailulajien harrastajiin kohdistuu monenlaisia ennakkoluuloja, joista yleisin on aggressiivisuus. Tosiasiassa kuitenkin kamppailulajin harrastaja pääsee purkamaan ylimääräisen energiansa harjoitussalilla ja henkisesti kehittävän harrasteensa parissa oppii hallitsemaan mielenliikkeitään kuten aggressiota. Voi olla, että alkeiskursseille hakeutuu aggressiivisiakin henkilöitä, mutta he eivät pitkään pärjää mukana harjoittelussa, elleivät opi hallitsemaan tunteitaan. lajin mestariksi ei koskaan pääse vihalla, vaan aina tarvitaan tyyneyttä ja keskittymiskykyä.

Kilpaurheiluna kamppailulajit voidaan kaikki jakaa kahteen luokkaan, amatööri- ja ammattilaisurheiluun. Suomalaisille on hyvin tuttua esimerkiksi nyrkkeily ammattilaistasolla, mutta vaikkapa vapaaottelu ei vielä niinkään. Kamppailulajeista olympialaista ovat edustettuina judo, nyrkkeily, miekkailu, paini ja taekwondo.